Tässä postauksessa kerron omasta au pair "tarinastani" tähän mennessä. Mitä siis on kerinnyt tapahtua, että olen päässyt tähän pisteeseen!
Au pairin homma ei ole minulla mikään tämän kevään päähänpisto, vaan on se ollut vahvana B-suunnitelmana jo useamman vuoden ajan. Suuri innostus au pairiksi lähtemistä kohtaan kuitenkin kasvoi Yle:n Au Pairit Lontoossa sarjan myötä. Siitä lähtien olen elätellyt toiveita omasta au pair ajasta ja seurannut muiden ihmisten blogeja ja siinä aikana on vahvistunut ajatus: tää on miun juttu!
Kun A-suunnitelma sitten tänä vuonna epäonnistui, tein lähes heti profiilin AuPairWorldiin. Itelle tää on oikeesti vielä paras väli lähteä, koska muuta suunnittelmaa ei ensvuodeks ollu ja Kiteelle en halunnu jäädä! AuPairWorld on siis ilmainen sivusto, jossa perheet ja au pairit voivat kohdata. Oman profiilin perusteella AuPairWorld löytää sinulle sopivia matcheja, joiden kanssa voi sitten alkaa juttelemaan sen mukaan mikä perhe tuntuu sopivalta.
Kokeilin myös löytää perheitä muiden kanavien kautta. Suomi24:ssä on monia suomalaisia perheitä ja myös facebookissa on useita ryhmiä, jossa ihmiset etsivät au paireja. AuPairWorldin kaltaisille sivustoille tein myös profiilit, mutta itse kuitenkin huomasin, että AuPairWorld oli luotettavin ja helpoin käyttää. AuPairWorldin kautta etsin siis perhettä näin aluksi pelkästään Englannista.
Alussa laitoin uselle perheelle viestiä heti kun olin saanu profiilin pystyyn. Jotkut ei vastanneet ollenkaan, jotkut vastasivat suoraan kieltävästi ja toiset taas halusivat kuulla lisää, mutta eivät olleet kiinnostuneita, kun kerroin että voin olla vain seitsemän kuukautta.
Pari perhettä otti myös yhteyttä minuun. Yksi perhe ei ottanut enää ensimmäisen viestin jälkeen yhteyttä, yksi paljastui huijariksi, joka koitti vain saada rahaa au paireilta ja yhden kanssa päädyin skypettely vaiheeseen. Perhe ei kuitenkaan ollut minulle "se oikea".
Tässä vaiheessa itselle iski pieni epätoivo: mitä jos en löydäkkään itelleni perhettä!? Olin saanut tässä vaiheessa kuulla monta kieltävää vastausta ja tuntui, että hyvin harvalle perheelle sopi, että kykenin olemaan korkeintaan seitsemän kuukautta. Harkitsin jo että laajentaisin perheen etsimistä muihin maihin ja kattelin kansalaisopiston arkkitehtiopintoja. En kuitenkaan halunnut luovuttaa.
Yhtenä päivänä kuitenkin kirjaiduin AuPairWorldiin ja uusi perhe Etelä-Englannista oli ottanut yhteyttä minuun. Perheessä oli kolme lasta ja koira. Vaihdeltiin siinä parit viestit ja skypeteltiin. Skype puhelun jälkeen oli mahtava fiilis: tänne mä haluan! Perheen äiti ei kuitenkaan voinut vielä antaa vastausta, vaan halusi keskustella miehen kanssa. Loppuviikosta sain kuitenkin sähköpostiin viestin, että ne haluis mut niiden uudeks au pairiks! Ja kuten arvata saatta miehän sanoin niille kyllä: olen valmis tulemaan niille.
Muutan siis 31.8 Etelä-Englantiin pieneen kaupunkiin nimeltään Horsham (joka on noin Joensuun kokoinen). Paikka on maaseudulla, mutta siitä on loistavat kulkuyhteydet Lontooseen ja Brightoniin. Ja autolla sieltä pääsee vaikka minne. Nää pari viime viikkoa on ollu lähinnä vaan käytännön asioiden hoitamista. Eka hankin uuden passin ja sit perheen äiti saikin miun lentoliput hommattuun. Matkavakuutus hankittu ja hammaslääkäriin aika varattu. Edessä on oikeastaan enää pakkaus, se suurin ongelma! Miten saan kaiken tarpeellisen kahteen matkalaukkuun, kun yhteispaino saa olla VAIN 30 kiloa. Apua!
 |
| Tässä vielä kuvaa miun uudesta kotikaupungista |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti